Tapetteja

Rakastan tapetteja! Tällaiseen vanhaan taloon, niin kuin meidänkin talomme on, ne sopivat maalattuja seiniä paremmin ja tuovat jokaiseen huoneeseen oman tunnelmansa.

Valinnan vaikeus on kuitenkin aina vastassa, kun on hankkimassa uusia tapetteja. Itselleni on onneksi aina käynyt niin, että se oikea on löytynyt ja kolahtanut oikein kunnolla. Myös puolison kanssa ovat valinnat sujuneet sopuisasti yhteisymmärryksessä.  Yhdessähän niitä tapetteja täällä tuijotellaankin!  Emme ole merkkiuskollisia, mutta jostain syystä useimmat kotimme tapetit ovat löytyneet Boråsin mallistoista ja kotikaupungin myymälästä.

Pieni eteinen oli toiseksi viimeinen huone, jota emme olleet vielä itse tapetoineet.(Olohuone on se viimeinen, mutta siellä on vielä kohtuullisen siistit tapetit. Lisäksi olohuoneen remontti vaatii vähän enemmän kuin tapetointia, joten se joutuu vielä odottamaan vuoroaan.)  Eteisen vanhat valkoiset tapetit olivat jo elämää nähneet ja rispaantuneetkin monin paikoin. Olin etukäteen miettinyt sinne jotain reipasta ja värikästä kukkakuosia, mutta tämän tapetin nähtyämme valinta oli selvä.  Eteinen tapetoitiin puolitoista vuotta sitten, ja edelleen jaksan ihastella seinien upeita kuvioita joka päivä.

Kuistini lisäksi alakertaan rakennettiin kaksi uutta huonetta kotimme laajennuksen yhteydessä reilut neljä vuotta sitten.  Niinpä uusiin huoneisiin sopivatkin hieman modernimmat kuviot. Ihan uutena ei seiniä kannattanut tapetoida, koska niissä tapahtuu elämistä, joka voi pahimmassa tapauksessa halkaista tapetin. Tapetointipuuhiin päästiin sitten aikanaan. Teini-ikäisen kuopuksen huoneeseen laitettiin tapetti vain yhdelle seinälle, muut maalattiin. Hän ei halunnut kirkkaita värejä, mutta kuviot kelpasivat. Kiva retrohenkinen tapetti valittiin yhdessä.

Viereinen pikkukamari toimii nykyään vierashuoneena ja sinne liimattiin viime kesänä samansävyinen, mutta romanttisempi lehtikuvioinen tapetti.  Itse asiassa huone on ollut makuuhuoneenamme jo useita viikkoja, koska varsinaisen makuuhuoneemme remontti on viivästynyt.  Näin olen saanut nauttia näistäkin uusista kauniista tapeteista joka ilta ja aamu! Toivottavasti pian pääsemme kuitenkin muuttamaan isompaan omaan makuuhuoneeseemme ja laittamaan tavarat paikoilleen.

Makuuhuoneessamme on jo tapetoitu, vaikka lattiahommat ovat vähän vielä levällään. Kolmelle seinälle laitettiin runsaskuvioinen, mutta sävyiltään hyvin vaalea tapetti.

Yksi ehjä seinä tapetoitiin voimakkaalla mustapohjaisella syreenitapetilla. Tykkään siitä tosi paljon! Tuoksun melkein tuntee.  

Vanhassa talossa tapetointi on aina haasteellista, koska yksikään seinä tai nurkka ei ole suora. Homma vaati kärsivällisyyttä, kuten sitä vaatii myös vanhojen tapettien poisto. Olen tapetoinut jonkin verran, mutta useinmiten sen työn tekee puoliso.  Itse olen samaan aikaan uudistanut huonekaluja maalaamalla niitä.  Ja minun hommiani on tietenkin tavaroiden järjestäminen takaisin paikoilleen remontin jälkeen.

Joskus pienikin pala tapettia voi piristää kovasti. Meillä vessan seinät on kaakeloitu yhtä kapeaa kaappien vieressä olevaa seinää lukuunottamatta. Kaakelit ovat alkuperäiset ja eivät aivan oman maun mukaiset, mutta täysin ehjät ja itse asiassa ihan siedettävät, joten niiden vaihtaminen tuntuu toistaiseksi turhalta rahan- ja ajantuhlaukselta. Tapetoimme valkoisen seinäkaistaleen kaakeleihin sointuvalla ruusutapetilla ja vessan ilme muuttui heti söpömmäksi. Kaakelitkin näyttävät nyt mukavammilta!

Niin paljon kuin tapeteista tykkäänkin, niin rakkaan kuistini seinille en sellaisia kuitenkaan laita.  Näillä seinillä on ihan oma tarinansa. Ne ovat suurimmalta osaltaan ennen laajennusta olleen talon ulkoseiniä - nykyisen kuistin ulkoseinäthän ovat lähes kokonaan ikkunaa.  Karhea ulkoverhous ja kahden vanhan  ikkunan leveät reunuslistat (vanhat ikkunat jäivät kuistin sisälle!) jätettiin entiselleen, ne vain saivat päälleen valkoista maalia. Aina, kun istun täällä kirjoittamassa, kuistin seinät ovat muistuttamassa minua yhdestä vaiheesta talomme historiassa.