Kolilla

Kolin näkeminen ja kokeminen oli reissumme ensimmäinen pääkohde. Olimme varanneet majoituksen kahdeksi yöksi, joten meille jäi kokonainen päivä aikaa patikoida ja ihailla maisemia. Kiipesimme Ukko-Kolille, Akka-Kolille ja Mäkränvaaralle - jokaisesta aukeni mitä upein näkymä, joka kyllä mykisti meidät kaikki. Kansallismaisema totta tosiaan! Välissä patikoimme metsäpolkuja ja yllättäen edessämme lainehti mielettömän kaunis kukkaniitty, joka on aikoinaan ollut torpparin peltoa ja jota nyt hoidetaan perinneyhdistyksen voimin niittynä.

Ukko-Kolilla oli paljon ihmisiä, mutta eteenpäin mentäessä väki väheni. Kävimme syömässä eväät muutanan kilometrin päässä olevalla nuotiopaikalla ja palailimme sitten vähän eri reittiä takaisin. Paljon aikaa kului vain kallioilla istuskeluun ja näkymistä nauttimiseen, kovin paljon ei edes huvittanut puhua. Oltiin vain ja niin oli hyvä. En ole eräjormailua juurikaan harrastanut, vaikka patikointi kyllä kiinnostaa kovastikin. Luulen, että aloin vähän päästä jyvälle siitä, millaista se voisi olla ja mitä siitä voisi itselleen liikunnan ja ulkoilun lisäksi saada.

Menomatkalla meillä oli jo tarkoitus käydä Repovedellä kävelemässä pieni Ketunlenkki ja olimme jo polun alkamispaikalla, mutta Suomen kesä näytti taas taivaan merkit ja palasimme takaisin autolle. Kolilla meitä suosi onneksi mitä parhain puolipilvinen sää: ei liian kuuma, mutta ei kylmäkään eikä ennen kaikkea satanut.  Repovedelle täytyy mennä uudemman kerran.

Mikkelissä ja Kuopiossa

Reissasimme puolison ja kuopuksen kanssa vajaan viikon ihastelemassa itäistä Suomea - sielläpäin ei tulekaan turhan usein käytyä. Viime kerrasta taitaa olla jo useampi vuosi. Ensimmäisenä etappina oli Mikkeli, jossa tutustuimme Kenkäveroon kauniissa auringonpaisteessa. Mikkelistä mukaan tuli myös suloinen miniäkokelaamme, joka oli heinäkuun alkuviikkojen aikana ehtinyt pyöräillä Loviisasta Savonlinnaan. Tämä reipas nuori nainen jätti polkupyöränsä Savonlinnaan säilöön, hurautti bussilla Mikkeliin ja lähti kyydissämme kohti Kolia.

Mikkelin Kenkävero on upea vanha pappilarakennus, joka toimii nykyään ravintolana.  Rakennusta ympäröi ihana puutarha ja useat käsityöläisputiikit sekä leipomo. Emme käyneet sisällä päärakennuksessa, mutta kiertelimme puutarhaa ja piipahdimme useammassa mielenkiintoisessa putiikissa. Leipomosta ostimme vähän evästä autoon matkalle kohti Kuopiota.

Kuopiossa päätavoitteemme oli ostaa kauppatorilta aito savolainen kalakukko. Sen ehdimmekin juuri tehdä, ennen kuin alkoi sataa taivaan täydeltä. Pakenimme kauppahalliin ja siellä aikamme kierreltyämme kävimme vielä Puijon tornissa. Ylhäältä olikin upeat näkymät! Jatkoimme matkaa kohti Kolia - sateen laannuttua nautimme muikkukukkoa Ristiveden kirkon parkkipaikalla. Hyvää oli, vaikkakin aika tuhtia syötävää. Mihin muuten ovat hävinneet tienvarsien levähdyspaikoilta pöydät ja penkit? Niitä ei näkynyt yhdelläkään. Ehkä kukaan ei enää syö eväitä, vaan kaikki menevät ABC:lle. No, maistui se kukko seisaaltaankin, autossa istumisen jälkeen.

Kahden h:n hurmaa

Kun viime kesänä hurmaannuin erityisesti kivistä, muureista ja poluista, niin tänä suvena minua ovat ilahduttaneet kovasti herkät heinät ja erilaiset holvit. Heiniä saan ihailla mm. omalla pihallamme ja holveja pääsin ihmettelemään viimeviikkoisella Berliinin reissulla. Toki kivet ja muurit ovat hienoja edelleenkin, mutta Saksan historiassa ne merkitsevät niin monia kauheita asioita, että niiden suhteen ihailla on väärä sana. Sen totesin katsellessani Berliinin muuria tai pikemminkin sitä, mitä siitä vielä on jäljellä. Kiviset Holokaustin muistomerkit (toinen oliivipuiden kera oli juutalaisen museon sisäpihalla) olivat yksinkertaisuudessaan hienoja, mutta noiden kivipaasien välissä kulkiessa tuli aikamoisen ahdistunut olo. Hyvin ovat taiteilijat onnistuneet töillään välittämään näitäkin tunnelmia.

Holvi-ja kupolikuvat ovat Berliinin tuomiokirkosta, museosaaren Neues Museumista, Deutscher Domista (valkoiset goottilaiset holvit) sekä Tiergarten -puistosta.

Kaiken kaikkiaan hieno monimuotoinen kaupunki ja ihana viiden päivän reissu kullan kanssa kaksistaan. Ehkä lisää kuvia myöhemmin.