Tervehdys täältä kuistikahvilasta! Kun ulkona sataa niin usein, on löydettävä iloa sisähommista. Eilen oli onneksi kaunis ilma ja hyödynsin sen tekemällä Johanin kanssa reilun 11 km:n kävelylenkin. Oli upea kävely, vaikka pari rakkoa sainkin. Onneksi ne eivät vaivanneet tien päällä ollenkaan, vaan löytyivät vasta kotona ja olivat pieniä.
Kokeilin ensimmäistä kertaa kuvansiirtoa muutama päivä sitten. Tapani mukaan ryntäsin suoraan asiaan ilman kokeiluversioita eli kuistin vanhan astiakaapin ovet irti ja hommiin!
Haulla "printable transfers" netistä aukesi toinen toistaan ihanampien kuvien loputon aarreaitta. Ohjeitakin googlettelin sieltä täältä. Päädyin käyttämään akryylilakkaa, koska varsinaista kuvansiirtoainetta en löytänyt Loviisasta.
Siirrettävä kuva täytyy printata laserilla ja sen täytyy olla peilikuva. Niitäkin löytyy netistä valmiita. Sitten vaan lakkaa sekä alustaan että kuvaan, joka liimataan kuvapuoli alaspäin halutulle pinnalle. Vanha bonuskortti on hyvä tasoitteluväline. Yön yli kuivumisen jälkeen suihkutetaan vettä pullosta ja aletaan varovasti hieroa sormenpäillä paperia pois. Kokematon kun olin, en tiennyt, pitääkö/voiko kaiken paperin hieroa pois. Lopetin siinä vaiheessa, kun itse kuvaa alkoi irrota liikaa ja jäihän siihen vielä jonkun verran paperia. Päätin, että kuvan on tarkoituskin olla kuluneen ja vanhan näköinen ja hyvä niin.
Projekti ei muutenkaan mennyt ihan kuin Strömsössä, sillä olin innoissani kiinnittänyt kuvat ylösalaisin. Ongelma ratkesi ovien puolia vaihtamalla - onneksi saranoiden ruuvireiät täsmäsivät molemmin päin! Kuvassa näet lopputuloksen. Ei ihan huono ensikertalaiselle, vai mitä?
Huomaa siirrettävän kuvan väreihin sointuva asu (yöpaita).
Jotta sisustus ei menisi liian ruusuiseksi (voiko mennä?), niin kaapin yläpuolella on kaksi rumankaunista kelloa, jotka olen löytänyt muutamalla eurolla kirppikseltä. Olisivatkohan 60-70 -luvulta? Onko joku asian suhteen viisaampi? Minusta ne ovat hienot!
Edullinen kirppisostos on myös tämä suloinen kastikekulho, joka toimii päivittäin käytettävien sormusten, kellon ja kaulakorun säilytyspaikkana. Tapanani kun on heti kotiin tullessa riisua helyt pois.
Niin kuin jo aiemmin kerroinkin, niin olen heilutellut ahkerasti maalisutia erään hauskan projektin parissa. Sen esittelen, kunhan saamme kokonaan valmista - ja se on odottamisen väärtti, lupaan - mutta sudin samaa ihanaa karamellimaalia vähän muuallekin eli kaapin ovien sisäpuolelle. Säilytän kaapissa meikkejäni, joten se on täysin oma naisellinen pikku valtakuntani. Alunperin vuorasin yläkaapin pilkullisella hyllypaperilla ja koristelin ovet postikorteilla. Nyt siis maalasin vain ovien reunukset. Koska tämä oli vain pieni sivuhyppäys muun homman ohessa, niin kaappiin jäi vielä pilkottamaan hieman maalaamatonta pintaa. Ne aion vetää valkoisella, kunhan ehdin.
Maalina käytin Teknoksen Trend 20 -maalia, josta tykkäsin kovasti. Helppo maalattava ja minun mieleiseni sopivan jämäkkä koostumus. Maalin sävy on Karamelli (K336). Ihana väri!
Kun maalia kerran riitti, niin tuunasin sillä vielä vanhan kuluneen keittiöjakkaran. Keittiössämme ei ole ennestään muuta pinkkiä maton raitoja lukuunottamatta, joten siitä tuli hieno väripilkku.
Pitkän maton tein ompelemalla 4 halpaa pikkumattoa yhteen. Ompelin käsin parsinneulalla ja karhulangalla. Teippasin mattojen hapsut ompelun ajaksi maalarinteipillä niin, että toisen maton hapsut jäivät kokonaan alapuolelle ja toisen päälipuolelle. Näin ompelu sujui vaivatta (yritin ensin epätoivoisesti ommella hapsujen seassa) ja mattojen molemmista puolista tuli samanlaiset. Aika heleä värikirjo pääsävyn ollessa kuitenkin vihreä, jota meidän keittiössä on muutenkin paljon. Ja nyt pisteenä iin päälle pinkkiin raitaan mätsäävä porrasjakkara. Ah iloa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti