Päiväpeiton tuunaus

Hei taas! Jatketaan vielä tuunausteemalla.

Pyörittelin vuosikymmenet kaapissa mummoni kalastajalangasta virkkaamaa kaunista päiväpeittoa. No, pääsi se muutaman kerran sängyn päällekin, mutta väri ei koskaan oikein ollut mielestäni kiva. Peittoni ei ollut sitä nättiä luonnonvaaleaa kalalankaa, vaan voimakkaan keltaista. En vain kertakaikkiaan pitänyt väristä.

Aina peittoa katsellessani mietin edesmennyttä mummoani, kovaa työntekijää ja evakkoa, joka ainakin fyysisesti kotiutui Pohjanmaalle. Sydän taisi kuitenkin olla Karjalassa. Mummo ei istuessaankaan ollut jouten, vaan otti kassistaan esille virkkaustyön. Laskin tänään, että peitossani on 272 isoa kukkaa ja väleissä vielä pikkukukkia lähes toinen mokoma. Miten valtava työ sen virkkaamisessa on ollut ja mummohan teki näitä peittoja useita! Kyllä taitaisi jäädä meikäläiseltä viimeistään viiden kukkasen jälkeen homma kesken.

Käyttämätön perintökalleus tietenkin harmittaa, ja kun näin eräässä Facebook-ryhmässä, että joku oli tällaisen värjännyt onnistuneesti, niin miksen minäkin. Ostin Cittarista Dylonin pesukoneväriä, sävy Powder Pink ja kuvissa näette tuloksen. Keltaisen pohjavärin kanssa väriksi tuli kaunis koralli, ei yhtään liian hempeä miehenikään mielestä.

Pesin peiton ensin koneessa normaalilla pyykinpesuaineella (se oli ennestään pesemätön) ja seuraavalle kierrokselle lisäsin värin pakkauksen ohjeitten mukaan. Käytin peittoon kaksi pakettia väriä. Värjäyksen jälkeen vielä uusi pesu ja sitten homma oli valmis. Pesukoneen laitoin vielä kertaalleen pyörimään tyhjänä. Jos käyttää tummaa väriä, kannattaa vielä tarkistaa kone ja erityisesti tiivisteet. Powder Pink oli sen verran vaaleaa, että siitä ei tarttunut koneeseen ainakaan mitään näkyvää (pyyhin kyllä tiivisteitä kostealla rätillä).

En tiedä, mitä mummo tykkäisi, mutta minä ainakin tykkään täysillä. Harmaiden lakanoiden päällä pitsipeitto näyttää mielestäni tosi kauniilta. Terkkuja mummolle taivaaseen: peitto voi hyvin ja sitä rakastetaan.